Page 112 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

nitelman tavoitteen eri kouluasteiden tiiviimmästä yhteistyöstä, jota lukion sijainti yliopiston keskusta-
kampuksella tukee.

Lukion tavoitteena on rohkaista opiskelijoita aktiiviseen oppimiseen. Konstruktivistisessa oppimiskä-
sityksessä on keskeistä ymmärrys siitä, että opiskelija rakentaa jatkuvasti todellisuutta ja osaamistaan
merkityksellisellä tiedolla. (Löfström et al. 2017) Tutkiva ja oivaltava oppiminen ovat keskeisiä työta-
poja BN-linjalla. Oppimisprosessin aikana opiskelijan ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluot-
tamusta, auttavat oppijaa kehittämään ajatteluaan sekä tarkoituksenmukaisia työtapoja. (Lops 2016,
Lukiokoulutuksen tehtävä ja arvoperusta.)

Lukiolaiset monipuolisen arvioinnin arjen asiantuntijoita

Arvioinnista puhutaan paljon, silti se ei ole helppoa. Välillä käsitteet arviointi ja arvostelu saattavat se-
koittua. Arviointia tutkinut Najat Ouakrim-Soivio (2015) tuo esille tärkeän ja yllättävän huomion: lukion
opetussuunnitelman perusteista puuttuu käsite, joka viittaa summatiiviseen arviointiin. Opetussuun-
nitelman perusteissa käytetään käsitettä ”oppimisen arviointi” hyvin laajasti ja sillä viitataan kaikkiin
arviointitoimiin. Arviointi on tärkeä osa opettajan työtä. Lukiolain (629/1998) mukaan oppiaineen tai
aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.
Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Lukion opetussuunnitelman (2016) perusteissa arvioinnille on annettu monia tavoitteita ja oppimi-
sen arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa korostetaan. Arvioinnin ajatellaan tapahtuvan opintojen
aikana. Kuitenkin summatiivisen arvioinnin merkitys korostuu lukiolaisen tulevien jatko-opintojen va-
lintamahdollisuuksien edistäjänä. Yliopistojen valintakoeuudistusten myötä jatko-opintoihin pääsemi-
seen vaikuttaa aiempaa enemmän vain ylioppilaskirjoitusten arvosanat. Ylioppilaskokeissa kokelaiden
suoritukset arvostellaan. Kyseessä ei ole samanlainen opiskelua ohjaava prosessi kuin lukio-opintojen
aikaisessa arvioinnissa. (Tähkä & Kauppinen 2017)

Talous- ja elinkeinoelämän linjan opinnot lukiossamme ovat ns. koulukohtaisia syventäviä kursseja. Ne
toteutetaan monipuolisin opetusmenetelmin ja niiden arvioinnissa on kiinnitetty huomiota opetus-
suunnitelmassa korostetun monipuolisen arvioinnin toteuttamiseen. Perinteisten kurssikokeiden si-
jaan tai rinnalla arvioitavia tuotoksia ovat esimerkiksi esitelmät, haastattelut, suulliset tai kirjalliset ryh-
mäkokeet. Koko kurssin ajan pidettävä oppimispäiväkirja on ollut hyvä tapa tehdä näkyväksi ja arvioida
oppimisprosessia. Tavoitteena on, että arviointi ja opiskelumenetelmät ovat tasapainossa. Opiskelijalla
tulee olla mahdollisuus käyttää arviointia oppimisensa kehittämiseen. (Tähkä & Kauppinen 2017)

Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan tulee huomioida myös opiskelijan tunteiden ja mo-
tivaation merkitys opiskelussa. Talous ja elinkeinoelämän linjalla näihin on kiinnitetty huomiota myös
arviointitavoissa. Yhä vahvemmin esille on nostettu oppijan itsearviointi- sekä vertaisarviointitaidot.
Niitä on harjoiteltu monipuolisesti sekä kurssien aikana että lopussa. Yksi keskeinen peruste valita
BN-linjan opiskelijat vastaajiksi oli se, että heille monipuolinen arviointi sekä erilaiset arviointitavat
ovat tuttuja lukio-opintojen alusta alkaen. Arviointi on erityisen tärkeää opiskelijoille. Siitä huolimatta
arviointia on tutkittu vähän, kuten esimerkiksi Pollari (2017) on todennut väitöskirjatutkimuksessaan.

Kyselyn toteutus

Toteutimme kyselyn opiskelijoiden kokemuksista lukion arvioinnista talous- ja elinkeinoelämän linjalai-
sille huhtikuussa 2018. Kyselyyn pyydettiin vastaamaan kaikkia koulussamme tuolloin läsnä ollutta 76
businessnorssilaista kolmelta eri vuosikurssilta.

112