Page 118 - Arvioinnin ulottuvuudet
P. 118

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

 Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli melko samaa mieltä väitteen kanssa. Avoimen ky-
 symyksen kohdalla nuoret ovat kommentoineet, että itsearviointi ja vertaisarviointi toimivat kohtuul-
 lisesti. Palaute voi auttaa opiskelijaa kehittämään omia vahvuuksiaan. Opiskelijat korostavat rakenta-
 van palautteen merkitystä oman työskentelyn ohjaamisessa. Rakentava palaute kannustaa sekä ohjaa
 opiskelijaa tiedostamaan paremmin omaa osaamistaan. Opiskelija oli nostanut esille, että opettajan
 kannustava palaute antaa opiskelijalle potkua yrittää ja jaksaa eteenpäin opinnoissa, mutta jos opiske-
 lija kokee, ettei opettaja välitä hänen oppimisestaan, on hänen helpompi luovuttaa. Opettajan anta-
 ma selkeä opastus ja palaute välittävät opiskelijalle myös opettajan kiinnostusta. Kouluterveyskyselyn
 2017 tuloksissa nousi esille se, että opiskelijat kokevat, että opettajat eivät ole kiinnostuneita heistä
 (Kouluterveyskysely 2017). Tämä on surullinen ajatus. Olisi syytä selvittää tarkemmin, miksi opiskelijat
 kokevat, että opettajat eivät kiinnostu heistä. Yksi selitys voi olla, mikäli arvioinnin yhteydessä opetta-
 jan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus jää liian vähäiseksi tai läpinäkymättömäksi, opiskelija voi kokea,
 ettei hänestä olla riittävästi kiinnostuneita. Suuret ryhmäkoot todennäköisesti heikentävät opiskelijan
 ja opettajan keskinäistä vuorovaikutusta.

 Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 18,1 % oli osin tai täysin eri mieltä annetun väitteen kanssa. Opis-
 kelijoiden näkemykset avoimissa vastauksissa olivat vahvoja. Itsearviointi koettiin lähinnä opiskelijoita
 ärsyttäväksi, turhaksi, ne eivät ole hyödyllisiä. Opiskelijoiden mielestä vertaisarviointi on lähinnä vitsi,
 kun kavereille annetaan hyvää palautetta. Vain yhdessä vastauksessa toivottiin lisää vertaisarviointia.
 Vastaavia huomioita on kommentoitu mm. Arviointia kehittämässä blogissa, jossa nostettiin esille, että
 sosiaaliset suhteet vaikuttavat vertaisarviointiin. Jotta vertaisarvioinnin keskeiset hyödyt aukeaisivat
 tarpeeksi opiskelijoille, olisi syytä avata vertaisarviointia tarkemmin yhdessä opiskelijoiden kanssa.
 Opiskelijat mieltävät arvioinnin erityisesti opettajan tehtäväksi, joten vertaisarviointiin ei välttämättä
 suhtauduta samanlaisella vakavuudella kuin kurssiarvosanaan. Opiskelijoilla on mahdollisuus tukea ja
 auttaa vertaistaan arvioinnilla. Opiskelijat ovat olleet samassa oppimistilanteessa ja he ovat keske-
 nään yhdenvertaisessa asemassa. Vertaisarviointi on subjektiivista, esimerkiksi opiskelijoiden sosiaa-
 liset suhteet vaikuttavat opiskelijoiden tekemiin arviointeihin. Vertaisarviointitilanteet tulisi ohjata ja
 ohjeistaa niin huolellisesti ja selkeästi, että opiskelijalla olisi riittävästi työkaluja rakentavan vertaisar-
 vioinnin tekemiseksi. (Salavuo) Laadulliseen arviointiin, kuten esimerkiksi itse- ja vertaisarviointeihin,
 yhdistyy tulkinallisuus. Näin ollen arviointi ei ole niin objektiivista kuin miksi se määrällisessä arvioin-
 nissa mielletään. Arvioijat tarvitsevat selkeän käsityksen arviointikriteereistä sekä yhteistä keskustelua
 kriteerien sekä arviointiaineiston havainnon tulkinnasta, jotta yhteinen ymmärrys löytyy. (Keurulainen
 2013)

 Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteista olisi käytävä luokassa vielä enemmän yhteistä keskuste-
 lua sekä sovittava yhteisistä pelisäännöistä, millaista arviointia koulussa on syytä harjoitella tekemään.
 Lukiolainen voisi kokea itse- ja vertaisarvioinnit mielekkäämmiksi, mikäli hän voisi saada lisää tietoa
 siitä, miten kyseiset täydentävät arviointitavat kehittävät hänen omia oppimistaitojaan ja näiden tär-
 keiden taitojen kehittymistä jatko-opintoja varten.

 Yrittäjyyskasvatuksen parissa korostetaan itsearviointia keskeisenä arviointimenetelmänä. Tärkeiksi
 arvioinnin keinoiksi on nostettu mm. vertaisarviointi, portfolio ja keskustelu. Itsearvioinnin tulisi pe-
 rustua selkeisiin kriteereihin, jotka yrittäjyyskasvatuksen ollessa kyseessä perustuvat yrittäjyyskasva-
 tuksen viitekehykseen. (Tiikkala & Seikkula-Leino)

 Jyväskylän yliopiston Kemian laitoksen ja opettajankoulutuksen opinnäytetyössä Lukio-opiskelijoiden
 näkemyksiä kemian opetuksen arvioinnista tehdyt havainnot tukevat tekemämme kyselyn tuloksia.
 Kemian opetusta lukiossa arvioineet opiskelijat eivät pääsääntöisesti motivoituneet itse- ja vertaisarvi-
 oinnista. Osa opiskelijoista tiedosti menetelmien edut, muttei kokenut itse- ja vertaisarviointia itseään
 hyödyttävänä tai motivoivina. (Merilaita, 2017)

118
   113   114   115   116   117   118   119   120   121   122   123