Page 13 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

tuen tarjoamisen järjestämiseksi on tehtävä kirjallinen pedagoginen arviointi, joka sisältää kerättyä
tietoa esimerkiksi oppiaineiden kokeista, laaja-alaisen erityisopettajan kartoituksista ja seuloista. Ar-
vioon pohjaava tehostettu tuki perustuu moniammatilliseen neuvonpitoon ja keskusteluun oppilaan
sekä huoltajien kanssa. Hallinnolliseen erityisen tuen päätökseen tarvitaan astetta monipuolisempi
pedagoginen selvitys, jossa useimmiten koulupsykologikin on osallisena muun oppilashuoltohenkilös-
tön ohella (Vainikainen, Thuneberg & Mäkelä, 2015).

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen perustuu lasten ja nuorten, opettajien, oppilashuolto-
henkilöstön, vanhempien ja muiden läheisten yhteistyöhön. Tämä pätee myös arviointiin tuen kaikilla
tasoilla: esimerkiksi yleistyneet samanaikais- ja yhteisopettajuuskäytännöt tukevat arviointia sekä ylei-
sesti että tilanteissa, joissa tarvitaan enemmän tukea oppimiseen tai koulunkäyntiin (ks. Ahtiainen &
al., 2011; Sabel, Saxenian, Miettinen., Kristensen, & Hautamäki, 2011; Vainikainen, Thuneberg, Greiff,
& Hautamäki, 2015). Yhteistyö voi haasteita kohdattaessa edesauttaa myös tärkeimmän asian pysy-
mistä mielessä: arvioinnin tärkein tehtävä on lasten ja nuorten oppimisen ja positiivisen minäkäsityk-
sen tukeminen, ei koulunkäyntiin liittyvän ahdistuksen lisääminen muutenkin hankalassa tilanteessa.

Lähteet

Ahtiainen, R., Beirad, M., Hautamäki, J., Hilasvuori, T. & Thuneberg, H. (2011). Samanaikaisopetus
on mahdollisuus: Tutkimus Helsingin pilottikoulujen uudistuvasta opetuksesta. Helsingin
kaupungin opetusvirasto. 72 s. Helsingin kaupungin opetusviraston julkaisusarja A1:2011.
Berg, G. (1999). Skolkultur—nyckeln till skolans utveckling. En bok för skolutvecklare om skolans-
styrning. Göteborg: Gothia.
Berg, G & Wallin. E. (1983), Research into the School as an Organization. III: Organizational
Development in Schools or Developing the School as an Organization? Scandinavian Journal
of Educational Research, 27, 35-47.
Bernelius, Venla (2013). Koulut ja kaupunkikehitys: Helsingin peruskoulujen kytkökset naapurustojen
sosiaaliseen ja etniseen eriytymiseen. Terra 125: 1, 3–18.
Blömeke, S., & Gustafsson, J.-E. (2017). Standard setting: International state of research and practices
in the Nordic countries, 243-259. Springer International Publishing. doi://10.1007/978-3-319-
50856-6_14
Gasser, L., Grütter, J., Buholzer, A. & Wettstein, A. (2018). Emotionally supportive classroom
interactions and students’ perceptions of their teachers as caring and just. Learning &
Instruction, 54, 82–92.
Griffin, N.L. (2018). Using assessment feedback for motivation among early adolescents: a grounded
theory study. Liberty University.
Gustafsson, J.E., Ehren, M.C.M., Conyngham, G., McNamara, G., Altrichter, H., & O’Hara, J. (2015).
From inspection to quality: Ways in which school inspection influences change in schools.
Studies in Educational Evaluation, 47, 47-57.Hattie, J. 2009. Visible learning, a synthesis of
over 800 meta-analyses relating to achievement. New York: Routledge.
Hattie, J. & Timperlay, H. (2007). The Power of Feedback. Review of Educational Research, 77 (81).
doi: 10.3102/003465430298487
Hautamäki, J., Kupiainen, S., Marjanen, J., Vainikainen, M.-P., & Hotulainen, R. (2013). Oppimaan
oppiminen peruskoulun päättövaiheessa: Tilanne vuonna 2012 ja muutos vuodesta 2001.
University of Helsinki, Department of Teacher Education, Research Reports 347. Helsinki:
Unigrafia.
Kupari, P., Sulkunen, S., Vettenranta, J., & Nissinen, K. (2012). More Joy for Learning. Fourth Graders’
Reading Skills and Competences in Mathematics and Science: International PIRLS and TIMMS-
Assessments in Finland. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

13