Page 20 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

Diagnostinen arviointi on luotettavinta silloin, kun sitä tehdään moniammatillisessa yhteistyössä käyt-
täen useita, toisiaan täydentäviä menetelmiä. Tällöin mm. arvioitsijan ja arvioitavan suhteeseen, ar-
viointitilanteeseen tai arviointimenetelmän sopivuuteen liittyvät tekijät eivät vaikuta kokonaisuuteen
yhtä paljon kuin yksittäisessä arviointitilanteessa. (Ahtiainen & ym. 2012 s. 53-55.)

Suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä arviointityöllä opettaja pystyy seuraamaan oppilaiden edistymis-
tä ja annettujen tukitoimien toteutumista. Tällöin löydetään ne oppilaat, joiden kohdalla vaikeudet
näyttäytyvät pitkäkestoisina ja monialaisina. Tällöin on helppoa arvioida sitä, tulisiko oppilas siirtää
kolmiportaisen tuen mallissa seuraavalle tuen tasolle. Kun arviointi on monipuolisesti toteutettua ja
arviointitietoa kerätään useasta lähteestä, pystytään arvioimaan myös sitä, johtuvatko vaikeudet esim.
sopimattomista opetusmenetelmistä, opetusryhmästä tai muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä
asioista. Tässä yhtenä ratkaisuna voi olla mm. samanaikaisopettajuuden tai yhteisopettajuuden käy-
tänteiden kehittäminen. Oppilaan oppimisvaikeuksien arvioinnissa yhteistyön merkitys toisten oppi-
lasta opettavien opettajien kanssa on tärkeä osa prosessia. Muilta opettajilta on hyödyllistä kysellä,
millaisia havaintoja he ovat tehneet kyseisen lapsen oppimisesta.

Norwich, Dudley ja Ylönen (2014) ovat tutkineet formatiivisen arvioinnin merkitystä oppilaan tuen
tarpeiden tunnistamisessa tilanteessa, jossa luokassa on toisia opettajia tai oppilashuollon henkilöitä
seuraamassa ja analysoimassa opetusta ja seuraamassa erityisesti sellaisten oppilaiden oppimispro-
sessia, joiden etenemisestä opettaja on huolissaan. Tutkimuksessa opettajat kokivat, että näkivät oppi-
laan uudessa valossa ja tulivat havainnoitsijoiden palautteen ansioista paremmin tietoisiksi oppilaiden
tarpeista. Havainnointi ja palautteenanto oli systemaattista ja kesti useamman tunnin ajan. Tutkimuk-
sesta nousee selkeästi esiin luokkahuoneessa, tavallisessa oppimistilanteessa tapahtuvan havainnoin-
nin ja arvioinnin merkitys oppilaan tuen tarpeiden tunnistamisessa. Autenttisessa oppimistilanteessa
pystytään arvioimaan oppilaan sitoutumista ja motivaatiota, opetusmenetelmien ja oppimisympäris-
tön sopivuutta oppilaalle, tavoitteiden ja opetussuunnitelman laajuuden oikeellisuutta sekä muiden
oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin vaikuttavien tekijöiden merkitystä. (Norwich & Dudley & Ylö-
nen 2014 s. 203.) Opettajilla on runsaasti kokemuksia siitä, miten oppilas käyttäytyy saadessaan ohjei-
ta, työskennellessään itsenäisesti tai ryhmässä ja siitä, miten oppilas pystyy hyödyntämään opetusta.
Yhdistettynä psykologin tietoihin lapsen kognitiivisesta kehityksestä pystytään paremmin arvioimaan,
miten oppilasta olisi paras tukea.

Opetussuunnitelmassa korostetaan yhteistyötä oppilaan ja huoltajien kanssa sekä tarpeiden selvittä-
misen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien
selvittäminen tarkoittaa usein pääasiallisesti lapsen osaamisen arviointia ja kognitiivisten toimintojen
tutkimista. Lapsen tilanteen kokonaisarvioon kuuluu kuitenkin myös lapsen kokemusten sekä oppimi-
seen liittyvien tunteiden ja motivaation tarkastelu. Oppilaan kuunteleminen on avainasemassa. Nämä
tekijät vaikuttavat siihen, miten oppimisvaikeudet näkyvät arjessa. Ne vaikuttavat oppimistilanteiden
hallintaan ja työskentelyyn sitoutumiseen.

Diagnosoivassa arvioinnissa on tärkeää löytää myös oppilaan vahvuudet. Tukitoimia on vaikea rakentaa
pelkkien vaikeuksien päälle. Tuen tarkoituksena on löytää ne keinot, joiden avulla oppilas mahdollisim-
man hyvin saavuttaa asetetut tavoitteet. Tällöin on tärkeää tietää, minkä asioiden varaan tuki voidaan
järjestää. Arvioinnissa huomio kiinnittyy helposti siihen, mitä oppilas ei osaa.

Opetussuunnitelman perusteissa määritellään, että oppilaan tuen tarpeen ja tuen tason määrittelemi-
seksi arviointityön tulokset tulee kerätä pedagogiseen arvioon. Opetussuunnitelmassa määritellään,
mitkä asiat pedagogisessa arviossa tulee kuvata. Siinä pyritään kuvaamaan mahdollisimman hyvin ja
totuudenmukaisesti oppilaan senhetkistä koulunkäynnin ja oppimisen tilaa. Huomiota kiinnitetään op-
pilaan vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, oppimisen ja koulunkäynnin haasteisiin, arviointitulok-

20