Page 25 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

nen päättöarviointia toteutettavan arvioinnin ja palautteenantamisen kokonaisuutta. Opetussuunni-
telmassa myös viitataan oppilaalle annettavaan ohjaavaan palautteeseen. ”Pääosa opintojen aikaises-
ta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteenantaminen
toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä.” (OPS 2014 6.1, s. 50.) ”Jo-
kaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden
opiskelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointi-
palautteeseen.” (OPS 2014 s. 62.)

Formatiivinen arviointi voidaan määritellä kaikeksi sellaiseksi arvioinniksi ja palautteeksi, joka antaa
tietoa oppilaan opintojen seuraavaa askelta varten opintojakson kuluessa. Jos opintojen aikaisesta for-
matiivisesta arvioinnista ei seuraa oppimista edistäviä toimenpiteitä, se ei ole formatiivista arviointia.
Esim. viikoittain pidettävät pikkutestit, joilla tarkistetaan oppilaiden oppiminen, eivät ole formatiivis-
ta arviointia, jos niistä saadun palautteen perusteella ei auteta oppilasta näkemään onnistumistaan
tai vielä kehittyvää taitoaan tai tehdä sellaisia ratkaisuja opetuksen suhteen, jotka tukevat oppimista.
(Black 2003 s. 9.)

Opintojenaikaisen formatiivisen arvioinnin avulla saadaan selville, missä kohdassa oppimisprosessiaan
oppija on suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin avulla voidaan päättää, onko oppija valmis
siirtymään eteenpäin vai palataanko taaksepäin. Formatiivinen arviointi antaa myös opettajalle mah-
dollisuuden arvioida opetusmenetelmien, materiaalien tai oppimisympäristön sopivuutta oppijalle.

Arvioinnin avulla oppilas ja opettaja voivat asettaa myös uusia tavoitteita. Arvioinnin kohdistaminen
oppimisprosessin analysointiin, tehtävätietoisuuteen ja tarvittaviin ajattelun taitoihin sekä käytössä
oleviin oppimisstrategioihin kehittää oppijan ymmärrystä paitsi opittavasta asiasta myös omista op-
pimaan oppimisen taidoistaan. Oppilaan olisi tärkeää huomata, että arviointi on pääasiassa häntä it-
seään ja hänen oppimistaan varten. Toisaalta arviointi antaa tietoa myös opettajalle siitä, miten hän on
onnistunut oppimisen tukijana. (Halinen & ym. 2016 s. 274-275.)

Opetussuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ohjaavat oppimista ja arviointia. Tavoitellun osaamisen saa-
vuttaminen on prosessi, joka edellyttää opettajalta ohjaavaa arviointipalautetta oppimisprosessin ai-
kana. Palautteen antaminen puolestaan edellyttää sitä, että opettaja havainnoi oppilaan toimintaa
oppimisprosessin aikana.

Ohjaus kohdistuu myös oppilaan työskentelytaitoihin. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineessa
tehtävää arviointia ja se perustuu sekä oppiaineiden että monialaisten oppimiskokonaisuuksien ta-
voitteisiin. Opettajan tulee tehdä oppilaalle näkyväksi, millaisia taitoja oppimiselle ja työskentelylle
asetetaan. Opettajan tulee oppimisprosessin aikana ohjata oppilaiden työskentelyä, ottaa huomioon
oppilaiden ikäkausi ja antaa jatkuvaa, monipuolista palautetta työskenneltäessä. (Hilmola & Venäläi-
nen 2017 s. 110–112.)

Rakentava palaute tukee oppilaan toiminnanohjaus- ja itsearviointikykyä sekä niiden kehitystä. Opet-
taja käsittelee oppilaan toimintaa suhteessa tavoitteisiin sekä yhdessä oppilaan kanssa tarkistaa tavoit-
teita ja niiden saavuttamiseksi suunniteltuja menetelmiä. Kun palaute kohdistuu niihin asioihin, joihin
oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa, ja palautteen antaja huomio jo tapahtuneen edistymisen ja oppi-
laan vahvuudet, toimii palaute myös itsetunnon kehittäjänä. Palautetta tulisi antaa siihenastisista on-
nistumisista ja palautteen avulla ohjata löytämään uusia tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi.
(Halinen & ym. 2016 s. 304-305.)

Arviointi ja etenkään arvosanat eivät sellaisenaan toimi motivaation lähteenä tukea tarvitsevilla op-
pilailla. Arvosanat aiheuttavat heikoilla oppilailla toivottomuutta optimismin sijaan. Oppilailla, jotka

25