Page 29 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

erilaiset oppijat. Se korostaa kuitenkin koulunkäynnin ja yhteisen toiminnan merkitystä, eikä oppiai-
neesta voi käytännössä saada hyvää arvosanaa osallistumatta tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn ja
työskentelytaitojen opiskeluun. Koska oppiaineen arvosana muodostuu osaamisesta ja työskentelystä,
voi kunkin oppilaan vahvuudet huomioida tasapainottamalla näitä osa-alueita arvioinnissa. Oppilaan
ei tarvitse suoriutua yhtä hyvin kaikista asetetuista tavoitteista, vaan summatiivinen arvio voi perustua
oppilaan osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen. (OPS 2014 s. 54.)

Käyttäytymisen arviointi on irrallinen muusta arvioinnista. Käyttäytymisen arvioinnin tulee perustua
käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen arviointi on ennen kaikkea yhdessä sovittu-
jen toimintatapojen ja sääntöjen noudattamista. Oppilaan käyttäytymistä ei saa ottaa huomioon op-
piaineen arvioinnissa eikä oppilaan käytöksen tai tarkkaavuuden ongelmista johtuvan toiminnan, op-
pilaan temperamentin tai persoonan tulisi vaikuttaa sisältötavoitteiden arviointiin. Oppilaan ”asenne”
ei myöskään saa vaikuttaa oppilaineen arviointiin. Asenteen voi ajatella näkyvän siinä, miten oppilas
työskentelee kyseisessä oppiaineessa. Oppilaan henkilökohtainen mielipide oppiaineesta ei kuiten-
kaan voi vaikuttaa arviointiin. Oppiainetta opiskellaan tavoitteiden mukaisesti ja niiden saavuttamista
arvioidaan. Arvioidaan siis osaamista ja tekemistä, ei persoonaa. Arviointia ei saisi koskaan käyttää
rangaistuksena. Oppilaan häiritsevään käyttäytymiseen tulee puuttua muilla keinoilla.

Arvioinnin tulee aina kohdistua sellaisiin arvioinnin kohteisiin, joita on opetettu ja joiden oppimiseen
oppilaalla on ollut mahdollisuus. (Hilmola & Venäläinen 2017 s. 110-112.) Jos oppilaalle on asetettu
opintojakson alussa omia tavoitteita oppimiseensa, tulee myös arvioinnin kohdistua näiden tavoittei-
den saavuttamiseen. Tehostetun ja erityisen tuen vaiheessa voidaan oppilaalle määritellä aiemmin
mainitut opetuksen erityiset painoalueet. Tällöin oppilaalle suunnitellaan yksilöllisesti omat opiskelun
painopistealueet oppiaineeseen ja tavoitteita rajataan kuitenkin vielä opetussuunnitelman puitteissa
siten, että oppilas opiskelee opintojen etenemisen kannalta kaikkein oleellisimmat asiat. Keskittymäl-
lä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Nämä tavoitteet
kirjataan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. Tällöin myös arvioinnin tulee kohdistua näihin tavoit-
teisiin. Oppilaalla tulee olla myös aina mahdollisuus tavoitella korkeampaa arvosanaa. Oppikirjojen
liitteenä on usein ns. helpotettuja kokeita, joiden suorittamisella tavoitellaan alempaa arvosanaa kuin
ns. tavallisen kokeen suorittamisella. Näiden käytössä tulee muistaa, että kaikilla oppilailla tulee olla
mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa asetetut tavoitteet hyvin. Oppilaalla tulee siis olla mahdollisuus
myös osoittaa osaamisensa, joka ylittää kyseisessä kokeessa asetetut tavoitteet. Tavoitteet tulee aset-
taa opetussuunnitelman mukaisesti, ei oppikirjan mukaisesti.

Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tues-
ta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Esimerkiksi kieli-
ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäytymisen
haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea
näissä asioissa. (OPS 2014 s. 69.)

Jos oppilaan oppiaineen oppimäärä on yksilöllistetty, ovat hänen arviointinsa perusteena ne tavoit-
teet, jotka on kirjattu hänen HOJKSiinsa. Häntä ei yksilöllistetyssä oppiaineessa arvioida opetussuun-
nitelman tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti. Jos oppilas saavuttaa hyväksytysti opetussuunnitelman
tavoitteet, ei oppiaineen yksilöllistämiselle ole perusteita. Siksi on tärkeää, että yksilöllistettyjen op-
piaineiden tavoitteet on huolellisesti mietitty. Niiden tulee olla riittävän vaativat, mutta kuitenkin mah-
dolliset.

29