Page 28 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

Arviointimenetelmien valinta vaikuttaa siihen, millaista tietoa saamme oppilaan osaamisesta. Samat
arviointitavat eivät sovi kaikille oppilaille. Kun oppilaalla on koulunkäynnissä haasteita, voivat arviointi-
tuotokset heijastaa enemmän hänen oppimisensa haasteita kuin hänen tietämystänsä aineesta.

Arvioinnin monipuolisuus edistää arvioinnin oikeudenmukaisuutta ja luotettavuutta. Arvioinnin mo-
nipuolisuus tarkoittaa erilaisten arviointitapojen käyttämistä rinnakkain sekä sitä, että oppilailla on
monenlaisia mahdollisuuksia tarkastella oppimistaan sekä näyttää edistymistään ja osaamistaan. (Hali-
nen et. al. 2016 s. 281.) Monipuolinen arviointi antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan
monta eri kertaa ja monella eri tavalla yksilöllisesti, pareittain ja ryhmässä. Tällöin yksittäiseen arvioin-
titapaan tai hetkeen liittyvien haasteiden merkitys kokonaisuudessa pienenee ja arvioinnin validiteet-
ti paranee. Oleellista on se, että kaikki oppiaineessa määritellyt tavoitteet ja opetussuunnitelmassa
määritellyt kriteerit tulevat huomioiduiksi. (Ouakrim-Sovio & Rantala 2017 s. 51.) Se, että oppilaalla
on haasteita esim. kirjallisten kokeiden suorittamisessa, ei tarkoita sitä, että hänen kaikki arviointinsa
tulisi järjestää toisin. Koetilanne on myös oppimistilanne ja erilaisia arviointitilanteita on kaikkien hyvä
harjoitella. Opettajan tulee vain huolehtia, että arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön eikä ole
riippuvainen vain yhdestä yksittäisestä koetilanteesta.

Opetussuunnitelmassa edellytetään, että palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden on-
nistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen (OPS s. 48). Oppilaalla, jolla
on paljon haasteita oppimisessa saattaa olla tilanne, että hän saa jatkuvasti huonon arvosanan, vaikka
kokee ponnistelevansa oppiakseen. Hän ei saavuta asetettuja tavoitteita, mutta on kuitenkin oppinut
ja edistynyt jakson aikana. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi ei voi perustua oppilaan edistymi-
seen suhteessa tavoitteisiin. Todistuksesta, oli se sanallinen tai numeerinen, tulee käydä ilmi, miten
oppilas on saavuttanut lukuvuoden tavoitteet. Arvioinnin yhdenvertaisuuden varmistajana toimivat
oppiaineiden tavoitteet ja arviointikriteerit. (Vitikka & Kauppinen 2017 s. 16.) Niin kauan kuin tukea
tarvitsevan oppilaan oppiaineiden oppimääriä ei ole yksilöllistetty, kuvataan myös hänen osaamistaan
suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan kuvata oppilaan
edistymistä ja vahvuuksia sekä hänen kiinnostuksen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös
antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä op-
piaineen eri osa-alueilla (OPS 2014).

Vaikka opetussuunnitelman perusteissa arviointi pohjaa kriteereihin, esiintyy kouluissa edelleen nor-
miperustaista arviointia. Tällöin opettaja saattaa verrata oppilaan suoritusta muiden oppilaiden suori-
tukseen. Arviointia saatetaan muokataan siten, että saadaan eroa oppilaiden välille tai sopivan arvosa-
najakauman. Tukea tarvitsevan oppilaan kohdalla riskinä on se, että opiskellessaan edistyneen ryhmän
mukana suhteessa muuhun ryhmään heikommin menestynyt oppilas saa huonomman arvosanan kuin
ansaitsisi. Siksi on tärkeää, että arviointi perustuu aina opetussuunnitelmasta johdettuihin tavoitteisiin
ja kriteereihin. Ainekohtaiset oppimistavoitteet voivat täyttyä, vaikka lapsen taidot olisivat ikäryhmää
heikompia. Opettajan työn tavoitteena tulisi olla se, että yhä useampi ja useampi oppilas saavuttaa
asetetut tavoitteet. Jos oppilas saavuttaa asetetut tavoitteet hyvin, hän saa hyvän arvosanan.

Työskentelyn arviointi perustuu opetussuunnitelman tavoitteisiin eikä esimerkiksi oppilaan persoo-
naan liittyvään työskentelytyyliin. Oppilasta ohjataan työskentelemään parhaalla mahdollisella tavalla
opetussuunnitelman tavoitteita kohti. Työskentelyn arvioinnin tulee olla osa oppiaineen arvosanaa,
mutta työskentely ei ole vain tuntiaktiivisuutta. Työskentelyyn liittyvien tavoitteiden saavuttaminen
vaikeutuu, jos oppilaalla on esim. neuropsykologisia haasteita, jotka vaikuttavat hänen sosiaalisiin tai-
toihinsa, toiminnanohjaukseen tai tarkkaavuuteen. Tällöin tulee huomio kiinnittää oppilaan vahvuuk-
siin ja huomioida erityisen tarkasti se, että oppilas saa tarvittavan tuen ja ohjauksen näiden taitojen
harjoitteluun ja että näissä asioissa olevat, usein hyvin pysyvät haasteet eivät vaikuta oppilaan arvi-
ointiin kohtuuttomasti. Työskentelyn arvioiminen osana oppiaineita antaa mahdollisuuden huomioida

28