Page 27 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

7. Summatiivinen arviointi

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen
summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Myös
summatiivisella arvioinnilla on oppimista tukeva funktio. Se kertoo, miten hyvin oppilas on saavuttanut
tavoitteet eli millaista on oppilaan senhetkinen suoriutuminen verrattuna tavoitteisiin. Summatiivisen
arvioinnin haasteena on se, että opintojakson lopussa toteutettuna se antaa usein hyvin kapean kuvan
siitä kaikesta, mitä oppilas on opintojakson aikana tehnyt. (Graham-Day & ym. 2014 s. 70.) Perinteinen
summatiivinen arviointi on haastavaa oppimisen tukemisen näkökulmasta, sillä se ei anna oppilaalle
suorituksen aikana vaiheittaista tukea kuten autenttiset menetelmät tai vaikkapa portfolioarviointi.
(Atjonen 2007, s. 78.) Kuitenkin summatiivisella arvioinnilla on suuri merkitys arvosanojen muodos-
tumisessa. Koska summatiivisen arvioinnin avulla tehdään oppilaan etenemistä ja opetusjärjestelyjä
koskevia päätöksiä, tulee sen antaa mahdollisimman oikea kuva oppilaan osaamisesta. Summatiivinen
arviointi on usein määrällistä, toisin kuin laadullinen ja kuvaileva formatiivinen arviointi. Perinteiset ar-
viointimenetelmät, yleensä kirjalliset kokeet ja niistä saatu arvosanan muodossa tullut palaute, voivat
olla tukea tarvitsevalle oppilaalle epämotivoivia ja heidän saattaa olla vaikeaa löytää niistä oppimista
edistävää palautetta. (Black &Wiliam 1998 s.6.)

Summatiivinen arviointi saattaa olla haastavaa, kun oppilaalla on erityistarpeita oppimisessaan ja kou-
lunkäynnissään. Opetussuunnitelman perusteissa on kiinnitetty huomiota siihen, miten arviointi tulisi
toteuttaa, jotta se olisi mahdollisimman oikeudenmukaista kaikissa tapauksissa.

Opetussuunnitelma edellyttää huolehtimaan, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole estei-
tä. On huolehdittava tehtävänannon ymmärtämisestä sekä tarjottava riittävästi aikaa tehtävän suorit-
tamiseen ja mahdollisuus hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa tai antaa suullisia näyttöjä. Myös
mahdollisista tarvittavista apuvälineistä ja avustajapalveluista on huolehdittava. Opetussuunnitelma
edellyttää lievienkin oppimisvaikeuksien huomioon ottamista arviointitilanteita suunniteltaessa. (OPS
2014 s. 48.) Arviointia suunniteltaessa opettajalla tuleekin olla riittävästi tietoa opiskelijan erityistar-
peista, jolloin huomio kiinnittyy jälleen siihen, kuinka tärkeää diagnostisen vaiheen arviointityö ja pe-
dagogisten asiakirjojen huolellinen laadinta on. Arvioinnin toteuttamisen suunnittelu tulee aloittaa
jo opintojaksoa suunniteltaessa ja tällöin opettaja saattaa joutua nojautumaan oppilaan paremmin
tuntevien opettajien arvioon oppilaan tilanteesta.

Koulussa eteen tulevia arviointitilanteisiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. opetuskielen puutteelliseen
hallintaan liittyvät haasteet. Myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet ovat yleisiä. Aistivammojen
tai fyysisten vammojen aiheuttamat rajoitukset tai tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet
vaikuttavat myös suoriutumiseen, ja ne pitää ottaa huomioon arviointitilanteita suunniteltaessa. Eräs
ryhmä on koejännittäjät. Toisilla oppilailla koetilanteet aiheuttavat tavanomaisesta jännityksestä poik-
keavaa ahdistusta, joka vaikuttaa merkittävästi suoritukseen. (Cizek G.& Burg S. 2006 s.11.)

Oppilailla on erilaisia tuen tarpeita, jotka vaikuttavat arviointiin ja sen toteuttamiseen eri tavoin. Esi-
merkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen tai käyttäytymisen haasteet näyttäytyvät arviointitilanteissa eri
tavalla kuin esimerkiksi aistivammat. Näiden kaikkien huomioiminen on yhtä tärkeää. Kun oppilaalla
on haasteita oppimisensa osoittamisessa, on tärkeää, että molemmat osapuolet tietävät, minkä tavoit-
teen saavuttamista ollaan arvioimassa ja mitä vaatimuksia sen osoittamiseen on. Koepaperin ulkonäkö,
työn palauttaminen myöhässä, oppilaan asenne tai se, ettei jakson aikana ole tehty yhtään kotitehtä-
vää, eivät saa vaikuttaa arviointiin, jos niitä ei ole selkeästi asetettu tavoitteiksi tai arviointikriteereiksi.
Myöskään suullinen koe, kokeeseen annettu lisäaika tai vaikkapa useana päivänä tehty koe yms. eivät
ole arviointiin vaikuttavia tekijöitä.

27