Page 39 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

Kaikki vastaajat (n=19) ilmoittivat, että äidinkieli ja kirjallisuus oli ollut mukana monialaisissa oppimis-
kokonaisuuksissa (KUVIO 2). Muita niihin usein liitettyjä oppiaineita olivat kuvataide, ympäristöoppi
sekä musiikki. Kymmenen vastaajaa ilmoitti käsityön olleen mukana oppimiskokonaisuudessa. Sen si-
jaan matematiikka, historia ja yhteiskuntaoppi sekä katsomusaineet (uskonto ja elämänkatsomustieto)
olivat harvemmin mukana. Vieraat kielet eivät olleet mukana yhdessäkään monialaisessa oppimisko-
konaisuudessa saamiemme vastausten mukaan. Vieraitten kielten opetus alkaa kolmannella luokalla.
Kuudennella luokalla opetettava toinen kotimainen kieli eli ruotsi ei myöskään ollut mukana yhdessä-
kään monialaisessa oppimiskokonaisuudessa. Asiasta kysyttiin suoraan ruotsin kielen opettajilta, jotka
eivät muuten olleet kyselyn kohdejoukossa, jossa olivat siis koulumme opettajat, jotka työskentelevät
kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi alakoulun puolella.

Matematiikan vähäisyyteen monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa kiinnitti huomiota myös yksi haas-
tatelluista opettajista. Hän oli havahtunut pohtimaan asiaa, kun aineenopettajaksi opiskeleva opetus-
harjoittelija oli nostanut asian esille tiedeiltapäivässä, jossa esiteltiin luokissa toteutettuja projekteja.
Opettaja pohti, että ehkä matematiikan opetuksessa ollaan vielä melko tavalla kiinni kirjan tehtävissä
ja siitä syystä sitä ei oteta osaksi eheyttävää teemaa. Toisaalta hän oli itse päättänyt ottaa lähiaikoina
monialaisen oppimiskokonaisuuden keskiöön matematiikan ja lähtee ikään kuin siihen nivomaan mui-
ta aineita. “On nostettava kissa pöydälle”, totesi haastateltavamme. Yhtä lailla meidän on pohdittava
keinoja nivoa vieraat kielet osaksi monialaisia oppimiskokonaisuuksia, sillä tutkimusaineistossamme
ne jäivät kokonaan syrjään. Niiden kohdalla on tietysti haasteellista se, että opetusryhmissä on usein
eri luokkien oppilaita. Jos kielet halutaan mukaan, tarkoittaa se lähes poikkeuksetta tarvetta useam-
man opettajan yhteistyölle. Sama tilanne on katsomusaineissa, joita opetettaessa useimmiten kaik-
ki luokan oppilaat eivät ole läsnä samalla oppitunnilla. Historian ja yhteiskuntaopin melko vähäiset
maininnat selittyvät sillä, että kyseisiä aineita opiskellaan vain kahdella luokkatasolla alakoulun aikana
(yhteiskuntaoppia luokilla 4 ja 5 sekä historiaa luokilla 5 ja 6).

Kokonaisuuksien aihepiirit olivat varsin monipuolisia. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyi teemois-
sa; esimerkiksi Suomi 100, Suomen luonto, Suomen maantiede, suomalainen kulttuuri sekä Kalevala.
Muita aiheita olivat muun muassa maahanmuutto, muukalaisuus ja yksinäisyys. Vaikka emme pyytä-
neet yhdistämään monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa mukana olleita aineita käsiteltyyn teemaan,
saimme tälläkin tavalla eritellyn vastauksen: Matkalla maailman kyliin -aihetta oli käsitelty historian,
ympäristöopin, äidinkielen ja kirjallisuuden, musiikin sekä liikunnan näkökulmasta. Nuoruus ja hyvin-
vointi -aiheeseen olivat liittyneet niin ikään liikunta, musiikki, ympäristöoppi, äidinkieli ja kirjallisuus,
mutta myös uskonto.

Koulumme opetussuunnitelmassa sanotaan, että oppilaalla tulisi olla lukuvuoden aikana vähintään
kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta. Yhden kokonaisuuden laajuus on vähintään noin viikon op-
pituntien määrä. Lisäksi oppilailla on ainakin yksi lyhyt, koko perusopetuksen yhteinen monialainen
oppimiskokonaisuus, jossa erityisesti halutaan saattaa eri-ikäiset oppilaat yhteistyöhön ja tutustumaan
toisiinsa.

Suurin osa opettajista (14 vastaajaa) oli ohjannut maaliskuussa toteutettuun kyselyyn mennessä kolme
tai neljä monialaista oppimiskokonaisuutta. Yhteen kokonaisuuteen käytettyä aikaa emme tässä tutki-
muksessa selvittäneet. Sen lisäksi luokissa oli ollut yksi tai useampi monialainen oppimiskokonaisuus
ilman opetusharjoittelijoiden osallistumista siihen. Ainoastaan yksi vastaaja ei ollut ohjannut yhtään
monialaista oppimiskokonaisuutta ja yksi ei ollut toteuttanut yhtään ilman opiskelijoita. Luokanopetta-
jaopiskelijoiden opintoihin kuuluu tällä hetkellä laaja-alaistava ohjattu opetusharjoittelu, jonka aikana
toteutetaan monialainen oppimiskokonaisuus. Tämän vuoksi niiden määrä on automaattisesti luokilla
1̶ 6 melko suuri, ja erityisesti luokanopettajana toimivat lehtorit ohjaavat niitä.

39