Page 43 - Arvioinnin ulottuvuudet
P. 43
Tampereen yliopiston normaalikoulu
Jokainen haastatelluista opettajista nosti esille arvioinnin tavalla tai toisella ennen kuin siitä suoraan
kysyttiin. Arviointi on ollut paljon esillä sekä valtakunnallisesti että omassa koulussa, mikä osaltaan
selittänee herkkyyttä arviointipuheeseen. Kaikki kolme haastateltavaa kertoivat, että he pyrkivät miet-
timään monialaisten oppimiskokonaisuuksien sisällä sitä, että niihin liittyvissä aineissa on selvä aine-
kohtainen tavoite, jota arvioidaan. Huoli oppiainekohtaisten tavoitteiden toteutumisesta ja niiden ar-
vioinnista on ilmeinen: “Miten tavallaan hoidetaan se arviointi, niinkun liittyen oppiaineeseen tai mikä
on sitä isompaa kokonaisuutta. Myöskään ne oppiaineen tavoitteet ei sais unohtua – monta kärpästä
yhdellä iskulla.” Toinen haastateltava avasi puheessaan niin ikään eri oppiaineiden tavoitteista lähte-
vää arviointia ja totesi samalla: “Tää vaatii jonkun verran nyt semmosta orientoitumista arviointiin.”
Orientoitumisen voi tulkita tarkoittavan arvioinnin toteutustapojen uudelleen ajattelemista. Kolmas
opettaja kiteytti oman käsityksensä arvioinnista toteamalla: “Niinku vähemmän on enemmän. Tietyllä
tavalla niin, niin se on haastavaa huomata, mut toisaalta nyt helpotus, kun sen on ymmärtänyt.” Opet-
taja kertoi esimerkin siitä, miten hän mielellään avaa arvioinnin oppilaille esimerkiksi taulukkomuo-
toon ja pyrkii oppimiskokonaisuuden alkaessa kertomaan oppilaille selvästi sen, mitä hyvä osaaminen
konkreettisesti tarkoittaa kunkin tavoitteen kohdalla. Hän kertoi kuvailevansa oppilaille lisäksi suorituk-
sen, joka jää hyvän osaamisen alle tai ylittää sen.
Tutkimuksen arviointi ja pohdinta
Tutkimuksen luotettavuus
Nostamalla monialaiset oppimiskokonaisuudet tutkimuksen kohteeksi olemme toteuttaneet samal-
la koulumme itsearviointisuunnitelmaa. Perustellusti voi kysyä, olemmeko suorittaneet arviointia ja
sen avulla kehittäneet omaa työtämme vai tehneet tutkimusta. Vilkka (2015) toteaa, että tieteellisel-
le tutkimukselle asetetut tavoitteet ja vaatimukset eivät ole ristiriidassa tutkimusperustaisen työelä-
män kehittämisen kanssa, vaan hän näkee perustelluksi sitoa työelämän tutkimushankkeet tieteellisiin
tutkimusmetodeihin, tutkimuksen vertailuperustaan sekä tutkimusetiikkaan. Toimintatutkimukselle
tyypilliseen tapaan tutkimustehtävä on noussut käytännössä havaituista tarpeista ja tutkimuksen to-
teuttajina ovat olleet koulun omat opettajat ja rehtori. Tutkimukselle ominaiseen tapaan olemme pa-
neutuneet tutkittavan ilmiön kannalta oleellisiin käsitteisiin, pohtineet tutkimusotettamme, pyrkineet
kuvaamaan huolellisesti koko tutkimusprosessin sekä tuoneet esille tulosten lisäksi niiden luotettavuu-
den kannalta keskeisiä heikkouksia ja vahvuuksia. Lisäksi olemme pohtineet sitä, miten voisimme jat-
kossa kehittää monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista koulussamme ja tutkimusraportin
muodossa tarjoamme päätelmämme lukijoiden tarkasteltavaksi.
Korkeakoski (2004, 165) kirjoittaa, että itsearviointi voi tuottaa luotettavaa tietoa laadullisella lähes-
tymistavalla sekä tapaustyyppisellä tutkimusasetelmalla. Asianosaisuus on kuitenkin seikka, jota tulee
pysähtyä tutkimusprosessissa tarkastelemaan. Opettaja opetussuunnitelman arvioijana on tietyllä ta-
valla kaksoisroolissa samalla tavalla kuin hän on oppimisen arviointia tehdessään (ks. Ouakrim-Soivio
2016; Cross & Frary 1999). Toisin sanoen opettaja ei ole ulkopuolinen arvioitsija, vaan hän arvioi samal-
la omaa työtään. Tässä kaksoisroolissa on sekä mahdollisuus että heikkous, jotka molemmat puolet on
tarpeellista tiedostaa. Myönteisenä asiana voi nähdä sen, että opettaja tuntee perusteellisesti asian,
jota hän arvioi. Hänellä on ymmärrys kokonaisuudesta, johon arvioitava asia liittyy. Heikkoutena voi
pitää sitä, että oman toiminnan voi nähdä vääristyneesti esimerkiksi sen mukaan, miten henkilöllä on
tapana yleensä arvioida asioita tai mitä hän olettaa muiden odottavan tulokseksi. Tuomi ja Sarajärvi
(2018) käyttävät termiä puolueettomuusnäkökulma muistuttaessaan tutkijan oman roolin vaikutuk-
sesta tutkimukseen. Myös Vitikka (2009, 51–52) viittaa formaalin ja havaitun opetussuunnitelman
väliseen mahdolliseen ristiriitaan.
Tutkimusetiikkaan kuuluu, että tutkimusta tehtäessä toimitaan kurinalaisesti ja täsmällisesti (Vilkka
2015). Näitä vaatimuksia olemme pyrkineet noudattamaan kaikissa tutkimusvaiheissa. Kurinalaisuu-
43
