Page 47 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

Klein, J. 2006. A platform for a shared discourse of interdisciplinary education. English Faculty
Research Publications. Paper 3. Luettavissa: http://digitalcommons.wayne.edu/
englishfrp/3” Luettu 19.4.2018.
Korkeakoski, E. 2004. Opettaja oman työnsä arvioijana. Teoksessa P. Kansanen ja K. Uusikylä (toim.)
Opetuksen tutkimuksen monet menetelmät. Jyväskylä: PS-kustannus, 159–177.
Krokfors, L. 2017. Opetussuunnitelman pedagogiset mahdollisuudet. Teoksessa T. Autio, L. Hakala ja
T. Kujala (toim.) Opetussuunnitelmatutkimus. Keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja
opettajankoulutukseen. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, 247–265.
Kuikka, M.T. 1991. Johdatus kasvatuksen historian tutkimukseen. Keuruu: Otava.
Lahdes, E. 1977. Peruskoulun uusi opetusoppi. Helsinki: Otava.
Luostarinen, A. & Peltomaa, I. 2016. Reseptit OPSin käyttöön. Opettajan opas työssä onnistumiseen.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Malinen, P. 1992. Opetussuunnitelmat koulutyössä. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
McNeil, J. D. 1985. Curriculum: A Comprehensive Introduction (3rd ed.). Boston: Little, Brown and
Company.
Myllyntausta, S. & Peuhkuri, T. 2015. Tutkitaan yhdessä avaruutta ja lähiympäristöä.
Design-suuntautuneen pedagogiikan esimerkkejä. Teoksessa: H. Cantell (toim.)
Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus.
Niemi, L-M. 2015. Monialaisuus koko koulun toiminnassa. Teoksessa: H. Cantell (toim.)
Näin rakennat monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-Kustannus, 109–122.
Nivala, E. & Ryynänen. S. 2013. Kohti sosiaalipedagogista osallisuuden ideaalia.
Sosiaalipedagoginen aikakausikirja, vuosikirja 2013, vol. 14, 9–41.
Ouakrim-Soivo, N. 2016. Oppimisen ja osaamisen arviointi. Helsinki: Otava.
POPS 2014. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2014. Luettavissa: https://www.oph.fi/
download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Luettu 5.5.2018.
Raivola, R. 2000. Tehoa vai laatua koulutukseen. Juva: WS Bookwell Oy.
Rajakaltio, H. 2017. Kohti yhteisöllistä koulua – kolme esimerkkitapausta onnistuneesta inklusiivisen
koulun kehittämisestä. Teoksessa V. Korhonen, J. Annala ja P. Kulju (toim.) Kehittämisen palat,
yhteisöjen salat. Näkökulmia koulutukseen ja kasvatukseen.
Tampere: Suomen yliopistopaino Oy – Juvenes Print, 59–83.
Rinne, R., Kivirauma, J. & Lehtinen, E. 2015. Johdatus kasvatustieteisiin. Helsinki: WSOY.
Ryan, R. & Deci, E. 2017. Self-determination theory: Basic psychological needs in motivation,
development and wellness. New York, NY: Guilford Press.
Salmela-Aro, K. 2018. Motivaatio ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Teoksessa: K. Salmela-Aro
(toim.) Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus, 9–22.
Salminen, J. 2012. Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki: Teos.
Salo, A. 1937. Alakansakoulun opetussuunnitelma: kokonaisopetuksen periaatteen mukaan.
Helsinki: Otava.
Stenhouse, L. 1985. Case study methods. Teoksessa T. Husen ja N.T. Postlethwaite (toim.)
The international encyclopedia of educational research and studies. Oxtford: Pergamon,
645–650.
Syrjälä, L. 1994. Tapaustutkimus opettajan ja tutkijan työvälineenä. Teoksessa: L. Syrjälä, S. Ahonen,
E. Syrjäläinen ja S. Saari (toim.) Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä,
9–66.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. Uudistettu laitos.
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Turja, L. 2011. Lapset osallisina – kohti uutta varhaiskasvatuskulttuuria. Suomen Varhaiskasvatus
Ry:n verkkolehti. Toukokuu 2011, 24–35. Luettavissa: http://eceaf.org/wp-content/uploads/
2014/03/2011-3-Turja.pdf Luettu 10.6.2018.

47