Page 56 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

Akustisen kommunikaation teoria (Truax 2001) lähtökohtana kuuntelutaidot voidaan teoreettisesti ja-
kaa puheen, musiikin ja ääniympäristön kuuntelutaitoihin (Kankkunen 2018). Kunkin kasvatusalueen
tavoitteena on kyseisen akustisen kommunikaation järjestelmän äänellisen toiminnan kompetenssi.
Akustisen kommunikaation järjestelmien mukaisesti kolme äänellisen toiminnan taitoaluetta ovat 1)
puheviestintä ja vuorovaikutustaidot, 2) musisointitaidot sekä 3) äänellinen toiminta ympäristössä.
Kuuntelukasvatuksen tavoite kuuntelukompetenssi jakaantuu äänellisen toiminnan osa-alueiden mu-
kaisesti puheen, musiikin ja äänimaiseman kuuntelukompetenssiin.

Eettisen harkinnan oppinen kuuntelussa

Eettinen kuuntelukasvatus kiinnittyy kuuntelun etiikkaan ja moraaliperiaatteisiin. Koska kuuntelukas-
vatuksessa opetellaan yhteisiä sosiaalisia ”pelisääntöjä”, eettinen kuuntelukasvatus on kasvatusta so-
siaalisuuteen. Vastuullisen yhteisöllisen kommunikaation oppiminen tarkoittaa, että kouluyhteisössä
opimme, kuinka yhteiskunnan jäsenenä tulisi elää ja toimia yhdessä. Kommunikaation etiikan perusta
niin puheen, musiikin kuin äänimaiseman kuuntelussa on kestävällä pohjalla, jos päämäärien asettami-
sessa ja tavoittelussa ei unohdeta moraalin ydintä, ihmisen kunnioittamista.

Kuuntelukasvatuksen perusta on dialogissa, luottamukseen perustuvassa toisen ihmisen kohtaamises-
sa (ks. Värri 2004, 77). Lähtökohtana on, että moraalisesti vastuullisina äänellisinä toimijoina meidän
tulee pyrkiä huomioimaan tekojemme seuraukset. Perusopetuksessa tämän opettaminen tarkoittaa,
että oppilaat oppivat tiedostamaan itsensä eettisinä äänellisinä toimijoina ja toimimaan eettisesti kes-
tävällä tavalla. Koska akustiseen kommunikaatioon osallistuvilla voi olla erilaisia päämääriä, kuuntelu-
kasvatuksessa on pohdittava kommunikaatioon osallistuvien vapauksien ja velvollisuuksien suhdetta.
Kuuntelukasvatuksen etiikka koskee siis sitä, miksi, mitä ja miten pitäisi missäkin tilanteessa kuunnella
tai kuka lopulta päättää siitä, ketä ja kenen on kuunneltava.

Koska eettisen päätöksenteon pohjana ovat arvoihin perustuvat perustelut ja kysymykset, jokainen
vastausyritys perustuu johonkin taustaoletukseen. Näin ollen eettisiin kysymyksiin on vain vähän tai
ei lainkaan yksiselitteisiä tai ehdottoman oikeita vastauksia. Kuuntelukasvatus ei siten voi olla norma-
tiivista arvojen ja moraalin opettamista. Päinvastoin on haasteellista perustella, miksi opettamamme
arvot ovat juuri niitä, joita tulisi omaksua. Se, että kuuntelukasvatuksen tehtävänä ei ole etsiä yksise-
litteisiä äänellisen toiminnan normeja, ei kuitenkaan tarkoita, etteikö eettisesti kestävään ratkaisuun
kannattaisi pyrkiä.

KUVIO 1. Eettinen harkinta Restin, Narvaezin, Bebeaun ja Thoman (1999) mukaan

56