Page 60 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

liseen osaamiseen. Yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta voidaan arvioida, kuinka oppimisyhteisön
jäsenet kuuntelevat toisiaan, ottavat vastuuta omasta ja yhteisön oppimisesta ja jakavat tavoitteiden
asetteluun ja tiedonhankintaan liittyviä tehtäviä. Koska kommunikaatioon osallistujat arvioivat itse
parhaiten kommunikaation onnistumista, oppilaita kannattaa ohjata havainnoimaan omaa ja yhteistä
toimintaa vuorovaikutuksessa sekä antamaan rakentavaa palautetta toisilleen. Tämä luo paitsi edel-
lytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana,
myös auttaa oppilasta jäsentämään omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kuuntelukompetenssin eri
osa-alueilla.
Kuuntelutaidon arviointi voi olla osa oppilaan käyttäytymisen arviointia. Sen sijaan oppilaan oppimis-
motivaation, asenteiden ja käyttäytymisen arviointi tulisi erottaa oppiaineen arvioinnista. Voi kuitenkin
olla haastavaa tehdä ero käyttäytymisen ja oppiaineessa arvioitavien työskentelytaitojen, kuten ryh-
mätyö- ja vuorovaikutustaitojen välillä (ks. Luostarinen & Peltomaa 2016, 173). Oppilaan kuuntelua-
sennetta on erityisen hankala arvioida, koska asenne ei välttämättä ilmene oppilaan käyttäytymisessä.
Perusopetuksen kuuntelukasvatuksen kaikilla kasvatusalueilla korostuvat inhimillisen akustisen kom-
munikaation yhteisyyttä ja yhteisöllisyyttä luovat merkitykset. Laaja-alaisena arviointitaitona kuunte-
lukompetenssi luo mahdollisuuden kurottaa kriittisesti akustisen kommunikaation eri järjestelmien
tuottamien ilmiselvien merkitysten taakse. Parhaimmillaan kriittinen yhteisöllinen kuuntelukompe-
tenssi johtaa reflektiiviseen informaation tulkintaan ja edelleen ajattelu- ja toimintamallien pohdin-
taan ja uudelleenarviointiin.
Kuuntelukasvatuksen opettamisen ja arvioinnin perustavin kriteeri on se, kuinka kuuntelukasvatus tu-
kee oppilasta kuuntelukompetenssin kehittymisessä. Kommunikointimuotojen teknistyessä viestinnän
inhimillinen ulottuvuus ei ole menettänyt merkitystään: ihmisellä on edelleen tarve ymmärtää ja tulla
ymmärretyksi. Siksi eettisen kuuntelukasvatuksen ytimenä on kokonaisvaltainen, kaikkien aistien käyt-
töön perustuva dialoginen kuuntelu. Perusopetuksen kuuntelukasvatuksella voidaan tukea oppilaan
identiteetin, ihmiskäsityksen ja maailmankuvan rakentamisessa ja siten auttaa häntä hahmottamaan
paikkaansa maailmassa. Digitaalisen median aikakauden erityisenä haasteena on kehittää oppimista
niin, että se tukee lasten ja nuorten kasvua eettisiksi äänellisiksi toimijoiksi.

60