Page 58 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

4 Kuuntelukasvatuksen oppilasarvioinnin perusteet

Kuuntelukompetenssi perusopetuksessa arvioitavana taitona

Tulevaisuuden taidot vaativat joustavaa ja luovaa toimintaa, kykyä soveltaa tietoja ja taitoja eri tilan-
teissa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa (De Corte 2012). Tällä perusteella kuuntelukasvatuksessa
arvioitava kompetentti kuuntelu edellyttää yhteisöllistä osaamista, kykyä toimia ja soveltaa kuunte-
lutaitoja järkevästi ja joustavasti erilaisissa äänellisissä tilanteissa sekä arvioida äänellisen toiminnan
eettisiä seurauksia.

Akustisen kommunikaation eri järjestelmät asettavat pätevälle kuuntelulle omat ehtonsa. Tästä syys-
tä kuuntelutaidon arvioinnin tulee perustua akustisen kommunikaation järjestelmien kuuntelukom-
petenssien kriteereihin. Kun arvioidaan oppilaan saavuttamaa äänellisen viestinnän valmiutta ja käy-
tännössä osoitettua taitoa, pätevän kuuntelun kriteerinä on, että äänellinen toimija tuntee puheen,
musiikin ja äänimaiseman viestinnän periaatteet, hallitsee viestitätilanteessa tarvittavat toimintatavat
sekä ennen kaikkea toimii eettisesti kestävällä tavalla.

Kuuntelua voidaan pitää pätevänä kolmessa sanoman välittymiseen liittyvässä merkityksessä, kun
kuuntelija muodostaa tarkan käsityksen sanomasta
1) ottamalla vastaan äänellisen toimijan viestin,
2) tulkitsemalla ja arvioimalla sen sekä
3) ottamalla huomioon kuunneltavan yksilön ja yhteisön sanattoman viestinnän.

Lisäksi Burbulesin (1993) dialogisen kuuntelun ja Restin eettisen toiminnan mallia soveltaen kuuntelua
voidaan pitää pätevänä viestinnän motivaation, onnistumisen, jatkamisen ja etiikan merkityksissä, kun
kuuntelija
4) osoittaa toisilleen kiinnostuksensa ja tarkkaavaisuutensa viestintätilanteessa,
5) osoittaa valmiutensa avoimeen ja vastavuoroiseen vuorovaikutukseen sekä
6) toimii empaattisesti ja kommunikaation eettisten periaatteiden mukaisesti.

Kuuntelukasvatuksen sosiaaliset ja eettiset tavoitteet kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Kuunte-
lukompetenssi yhteisöllisen kuuntelukasvatuksen päätavoitteena tarkoittaa, että oppilaat oppivat ha-
vaitsemaan ja ottamaan empaattisesti huomioon toisten tilanteen ja aseman sosiaalisessa kentässä,
tulemaan toimeen toistensa kanssa ja tarvittaessa myös tekemään yhteistyötä. Lisäksi yhteisöllisen
kuuntelukompetenssin ehtona on, että yhteisön jäsenillä on sanoman tulkintaan liittyvät taidot, kuten
kriittinen ajattelu, tiedon tuottaminen, hallinta ja soveltaminen. Yhteisöllisessä kuuntelukasvatuksessa
kuuntelua koskeva tiedonhankinta ja oppiminen voidaan jakaa empiirisen tiedon hankintaan, yhteisöl-
lisiin kokemuksiin ja äänellistä toimintaa ohjaavan eettisen ajattelun oppimiseen.

Kuuntelukompetenssin arviointikriteerit kytkeytyvät oppilaan kykyyn sekä yksin että yhdessä toisten kans-
sa käsitellä eli eritellä, vertailla, yhdistää, tiivistää, ennakoida, punnita, tulkita ja arvioida äänellistä infor-
maatiota. Pätevää kontekstuaalista viestintäkäyttäytymistä voidaan kuvata, paitsi yhteistyötaidoksi, myös
”päämäärätietoiseksi, tavoitteelliseksi ja kontrolloiduksi toiminnaksi, joka on kiinteästi yhteydessä kunkin
viestintätilanteen erityispiirteisiin sekä ala- ja tilannesidonnaisiin vaatimuksiin” (Seppälä 1999, 69). Näin
ollen oppilaan pätevän vuorovaikutuskäyttäytymisen kriteerinä on, että hän kohtaa toisen arvostavasti,
on motivoitunut toimimaan ja oppimaan yhdessä, toimii vastavuoroisesti sekä osaa toimia joustavasti eri-
laisissa toimintaympäristöissä ja erilaisten ihmisten kanssa. Koska kuuntelukompetenssi on toimintakom-
petenssi, suuri osa kuuntelutaidon osaamisalueista on observoitavissa (Valkonen 2003, 38). Käytännössä
kuuntelijan toiminnan arviointi taitamattomasta taitavaan on kuitenkin varsin haasteellinen tehtävä.

58