Page 61 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

Lähteet

De Corte, E. 2012. Constructive, self-regulated, situated, and collaborative learning: An approach for
the acquisition of adaptive competence. Journal of Education 192 (2/3), 33–47.
Delors, J. 1996. Learning: The treasure within. Report to UNESCO of the International Commission on
Education for the twenty-first century. http://unesdoc.unesco.org/images/0010/
001095/109590eo.pdf. (Luettu 13.1.2019.)
Dumont, H. & Istance, D. 2010. Analysing and designing learning environments for the 21st century.
Teoksessa H. Dumont, D. Istance & F. Benavides (toim.) The Nature of Learning.
Using Research to Inspire Practice. OECD, Centre for Educational Research and Innovation
(CERI), 19–34.
Beard, D.2009. A broader understanding of the ethics of listening: philosophy, cultural studies,
media studies and the ethical listening subject. International Journal of Listening 23 (1), 7–20.
DOI: 10.1080/10904010802591771. (Luettu 10.1.2019.)
Burbules, N. C. 1993. Dialogue in teaching. Theory and practice. New York: Columbia University.
Clarkeburn, H. 2006. Etiikanopetuksen teoriaa ja kokemuksia. Helsingin yliopisto, Viikin opetuksen
kehittämispalvelut (VOK), Julkaisuja 2/2006.
Frankena, W. 1966. The concept of morality. Journal of Philosophy 63 (21), 668–696.
Freire, P. 2005/1970. Sorrettujen pedagogiikka. Suom. J. Kuortti. Tampere: Vastapaino.
Halinen, I. 2011. Kompetenssiajattelu ja sen vaikutukset pedagogiikkaan. Teoksessa L. Jääskeläinen &
T. Repo (toim.) Koulu kohtaa maailman. Mitä osaamista maailmankansalainen tarvitsee?
Oppaat ja käsikirjat 2011:16. Helsinki: Opetushallitus, 76–81.
Halinen, I., Hotulainen, R., Kauppinen, E., Nilivaara, P., Raami, A. & Vainikainen, M.-P. 2016.
Ajattelun taidot ja oppiminen. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Hanhivaara, P. 2006. Maailmaa syleilevä osallisuus – osallisuuden suhde kouluun.
Nuorisotutkimus 24 (3), 29–38.
Huesca, R. 2008. Tracing the history of participatory communication approaches to development:
A critical appraisal. Teoksessa J. Servaes (toim.) Communication for development and social
change. Thousand Oaks, CA: Sage, 180–198.
Hyvönen, L. 1995. Ala-asteen oppilas musiikin kuuntelijana. Sibelius-Akatemia. Studia Musica 5.
ISO (International Organization for Standardization) 2014. ISO 12913-1: 2014. Part 1: Definition and
conceptual framework. http://www.iso.org/iso/catalogue_detail.htm?csnumber=52161.
(Luettu 10.1.2019.)
Janusik, L. A. 2007. Building listening theory: The validation of the conversational listening span.
Communication Studies 58 (2), 139–156.
Johannesen, R. L., Valde, K. S. & Whedbee, K. E. 2008. Ethics in human communication. 6.painos.
Long Grove, Illinois: Waveland Press.
Jorgensen, E. R. 1992. On philosophical method. Teoksessa R. J. Colwell (toim.) Handbook of
Research on Music Teaching and Learning. New York: Schirmer, 91–101.
Jorgensen, E. R. 2005. Four philosophical models of the relation between theory and practice.
Philosophy of Music Education Review 13 (1), 21–36.
Juntunen, M.-L. & Westerlund, H. 2013. Laadukas arviointi osana oppimista ja opetusta.
Teoksessa M-L. Juntunen, H. M. Nikkanen & H. Westerlund (toim.) Musiikkikasvattaja.
Kohti reflektiivistä käytäntöä. Jyväskylä: PS-Kustannus. 71–92.
Juujärvi, S. & Pesso, K. 2009. Globaalivastuu opiskelijan eettisenä osaamisena. Teoksessa A. Virtanen
& T. Kaivola (toim.) Globaalivastuu ja kestävä kehitys koulutuksessa.
Kakkuri-Knuuttila, M.-L. (toim.) 2011. Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuuttami-
sen taidot. 8. painos. Helsinki: Gaudeamus.
Kankkunen, O-T. 2018. Kuuntelukasvatus suomalaisessa perusopetuksessa – kohti yhteisöllistä äänel-
listä toimijuutta. Studia Musica 75. Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.

61