Page 68 - Arvioinnin ulottuvuudet

Arvioinnin ulottuvuudet -julkaisu

Laaksonen jakaa vertaissuhdetaidot neljään eri alueeseen: 1) tilanteenmukaisen vuorovaikutuskäyt-
täytymisen taidot, 2) vuorovaikutuksen ylläpitämisen ja vertaisten tukemisen taidot, 3) vuorovaikutuk-
seen liittymisen taidot ja 4) toisten huomioon ottamisen taidot (Laaksonen 2014). Näitä osa-alueita on
sovellettu myös Kasvun puussa siten, että vertaussuhteisiin liittyviä taitoja kutsutaan vuorovaikutustai-
doiksi ja niitä arvioidaan seuraavilla kolmella alueella:
1. Tilanteessa toimiminen
2. Oma-aloitteisuus
3. Toisen huomioiminen

Kasvun puussa nämä alueet jaetaan kolmesta viiteen arvioitavaan osa-alueeseen, joiden avulla sekä
oppilas että huoltaja saa yksityiskohtaisen palautteen oppilaan sen hetkisistä taidoista.

Tilanteessa toimimista arvioidaan Kasvun puussa osa-alueissa: 1) osaa viestiä tilanteeseen sopivalla
tavalla, 2) ymmärtää ja noudattaa yhteisiä pelisääntöjä, 3) malttaa odottaa omaa vuoroaan ja 4) pystyy
sitoutumaan pitkäjänteiseen ryhmän toimintaan. Vuorovaikutustaidoissa toisena oleva pääkohta Vuo-
rovaikutukseen liittyminen ja oma-aloitteisuus jaetaan kolmeen arvioitavaan osa-alueeseen: 1) pystyy
lähestymään toisia oma-aloitteisesti ja osallistumaan ryhmän toimintaan, 2) kuuntelee toisia ja suh-
tautuu myönteisesti muiden osallistumiseen ja 3) osaa tuoda ryhmässä omia asioita ja ideoita sopivas-
sa määrin esiin. Kolmas arvioitava alue Vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja vertaisen tukeminen sisältää
neljä arvioitavaa osa-aluetta: 1) osaa huomioida ja tukea vertaista oma-aloitteisesti, 2) osaa rohkaista
ja kannustaa vertaista, 3) osaa antaa palautetta vertaiselle sekä ottaa vastaan palautetta vertaiselta ja
4) osaa hallita ristiriitatilanteita ja sovitella mahdollisia ristiriitatilanteita.

Oppilaan saavuttamat taidot tulevat näkyviksi Kasvun puussa puhjenneina lehtinä. Opettaja on piirtä-
nyt lehdet valmiiksi keskustelun pohjaksi ja keskustelussa käydään läpi kaikki arvioitavat osa-alueet, siis
myös ne, joissa oppilas ei ole vielä saavuttanut ikätasoaan vastaavaa taitoa. Näin oppilas ja huoltaja tu-
levat tietoisiksi siitä, mihin asioihin on kiinnitettävä huomiota, jotta oppilas saavuttaa mahdollisimman
hyvät työskentely- ja vuorovaikutustaidot.

Arviointikeskustelu käydään ensimmäisen vuosiluokan joulu-tammikuussa ja seuraavan kerran toisen
vuosiluokan vastaavana ajankohtana. Keskustelussa kirjataan Kasvun puun alapuolelle varattuun ti-
laan mahdollinen tavoite, joka määritellään keskustelun pohjalta. Se koskee joko työskentelytaitoja tai
vuorovaikutustaitoja. Tavoitteen saavuttamista tarkastellaan huhti- toukokuussa, jolloin opettaja antaa
suullisesti palautetta oppilaalle ja tiedottaa asiasta myös oppilaan huoltajaa. Jos keskustelussa asetettu
tavoite vaatii vielä yhteistä keskustelua, se järjestetään kyseisenä ajankohtana.

TUTKIMUSONGELMA JA TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET VALINNAT

Tutkimusongelma ja aineiston analyysi

Tässä tutkimuksessa olemme kiinnostuneita oppimista edistävästä kehittävästä arvioinnista ja siitä, mi-
ten Kasvun puu palvelee työskentely- ja vuorovaikutustaitojen arviointia. Näiden lähtökohtien ja edellä
esitetyn teoreettisen katsauksen perusteella esitämme tutkimuskysymyksenä:

Miten Kasvun puu ilmentää alkuopetusvaiheessa olevan oppilaan vuorovaikutus- ja
työskentelytaitoja?

Tutkimuskysymyksen avulla haluamme selvittää, miten perusopetuksen alaluokille kehitetty arvioin-
tityökalu Kasvun puu ilmentää kehittävän arvioinnin periaatteita eritysesti työskentely- ja vuorovaiku-
tustaitojen alueilla. Siten pyrimme vahvistamaan kehittävän arvioinnin merkitystä oppimisessa sekä
lapsen kehittymisessä oppijana, koululaisena ja elämäntaitojen hallitsijana. Taidot, jotka tulevat esiin

68