Page 71 - Arvioinnin ulottuvuudet

Tampereen yliopiston normaalikoulu

kohdassa Vuorovaikutukseen liittyminen ja oma-aloitteisuus. Samassa kohdassa korostuu myös oppi-
laan taito kuunnella toisia ja kunnioittaa toisia. Fawcett ja Garton (2005) toteavat, että yhteistyössä ja
vuorovaikutuksessa lasten ongelmaratkaisutaidot vahvistuvat.

Työskentelytaitojen arvioinnissa tuomme esiin sanamuodon parhaimpaansa pyrkien. Se kuvaa mie-
lestämme hyvin opetussuunnitelman henkeä. Kohdassa Huolellisuus arvioimme: Osaa työskennellä
rauhallisesti, parhaimpaansa pyrkien. Tämä sanamuoto ottaa huomioon lapsen ikäkauden. Kuinka
rauhallista työskentelyä voimme odottaa 6−8-vuotiailta lapsilta? Arvioinnin luonteesta ja yleisistä pe-
riaatteista otamme tässä esiin Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä moni-
puoliset arviointikäytännöt. (POPS 2014.) Kasvun puussa arvioidaan useita itsesäätelytaitoja, joiden
kehittymisen tukeminen ensimmäisten kouluvuosien aikana on erityisen merkityksellistä (Raffaelli,
Crockett & Shen 2005). Arviointikeskustelussa huoltajat kokevat erittäin tärkeänä sen, että työskente-
lytaidot ja vuorovaikutustaidot jaetaan selkeisiin arvioitaviin alakohtiin. Näin taidot konkretisoituvat,
jolloin niin oppilas kuin huoltajakin saa realistisen käsityksen, missä taidoissa oppilas on saavuttanut
ikätasoonsa nähden hyvät taidot ja mitä taitoja tulee tietoisesti harjoitella. Arviointikeskustelun päät-
teeksi sanallisen tavoitteen asettelussa voidaan yhdessä sopia, miten oppilas pyrkii tavoitteeseen ja
millä keinoin häntä siihen kannustetaan koulussa ja kotona. Kasvun puun kaltaisten arviointityökalujen
äärellä käytävä arviointikeskustelu avaa oppilaiden ajatuksia omaan tapaan työskennellä ja mahdolli-
suuksia olla osana sosiaalista ryhmää.

Kasvun puun avulla opettaja tekee arvioinnin ennen oppilaan ja hänen huoltajansa kohtaamista. Se
ohjaa opettajaa luomaan luokkaan kannustavan ilmapiirin, jossa on tilaa kasvaa. Luokan oppimisil-
mapiirin kannalta on tärkeää, että kaikki yhteisön jäsenet voivat tuoda ajatuksiaan julki pelottomasti.
Messiou (2012) tähdentää, että lapsen äänen kuuleminen on keskeistä inklusiivisessa lähestymista-

vassa. Lapsen havainnot, tunteet ja yhtei-
söllinen työskentely pitää ottaa vahvasti
huomioon koulutyöskentelyssä. Parhaim-
millaan opettaja pyrkii kannustavasti vai-
kuttamaan oppilaiden asenteisiin ja usko-
muksiin. Luottamuksellisessa ilmapiirissä
oppilaat osoittavat vilpitöntä rehellisyyttä
keskustelussa ja pohtivat, miten mahdolli-
sesti voisivat itselleen vaikeissa tilanteissa
muuttaa käyttäytymistään. Koemme, että
Kasvun puun avulla voi ilmaista konkreet-
tisesti selkeät toiminnan muodot ja niissä
toivottavat kehittymisen tavoitteet.

KUVIO 3. Kasvun puu

71